Kut Chungchang Thu

                 “KUT” chung chang thusei ding a “KUT” committee ho deilhenna kachan jeh in kipa thu ka hin phonge. Chule eisempao pa PATHEN in damna eipeh jeh uvin Amin ka thang vah e. Ka kipana le kalemnao KUT  chibai le Salam kahin peuve.

                 “Kut” kiti thucheng hi golnop loupi, kipana niloupi le golvah loupini tina ahi. “KUT” hi haoman , vaimana bolthei thei  thil ahipoi.KUT hi chitamtah aum in, hinla tuni chana iman thei ule ichepi thei pen u hi “CHAVANG KUT” ahilou le “CHAVANG LHOLHUN KUT” ahilou jongle, “KHOPI CHANG KUT” hi ahipen e. Ahile, ipi jeh pen tah a KUT iman uham ti ihet nom soh kei diu ka tahsan e. Ajeh beijin Kut hi akimangpoi Kut  kibolnajeh tampi umjong le, kagel dan in adehsetna kumkah lah le puhjum, neh le chah hahsat lai taha Kolbu, Butun, Changpal , Mimthah, Balke, Phinke chule Chang le Mim lhun jeh leh kel gal jona um nop le kelpul bannah golnop nikho’a  kimang ahi.

KUT nile khosung mipaten pan nasatah in alajeuvin chule Chavang lai le pute, paten pusa [Pathen] hounan ana mangjiuve. Paonah in jong ana sei uvin, “Chavang lai leh mi hoimo jong ahoi dom e” akiti. Khothempu in jingpi  tahle “KHO THIEN” anaboljin, khomite ju le changlhah hin tokhom ho chung a “PHUI” anasam in, “Nithah, lhathah asohtai; nehmoh, chahmoh neitapouvinte  Nilhah lhathah asohtai” tin chujou tah le nodal ana bol kit jin hitin”, Nipi-lhapi chesuh nudalna, jinlengnu jinlengpa kadalmo; jin kihoh in, leng kihoh in, Hamsenu kihoh in, gao kihoh in; Pugao, pagao kihoh in, Sum lha hung in, Siel lha hung in, Chamlha hung in, Chapa lha hung in, nungah  le gollhang lha hungin, khole veng lha hung in “ tin nudalin, ju a phi in khole veng ana lha lho jin ahi.

Chule KUT nikho poimodan le khohdan het lou akhoh lheh e. Hiche nile mipate jouse haosate in a akikhom uvin, KHONGPI, DAHPI LEH PENGKUL mut toh thon “CHAVANG OINA”  anaboljiuve. Thumvei a TUHSA uvin, thumvei A-OUI uvin, chule thumvei ki...ki...ki… tin asamjiuve. Hiche hin kithutona, kilungtona, kiseingaina le kipumkhatna avetsah e. Thempu pan thensona kin achai phat le mijousen ju achep thei bepjiuve. Chule jechang ho jechang talou, tuigal chethei lou ho chethei ta, khosunga kinah le kiphun jouse kichamta, khosung bat le tham neiho, gaptheiho, suhtoh lou nei ho, khotha ba ho le boina nei jouse ho ding a  kicham nile ki suhtheng nikho ahi. Kum sung  kivaipohna le khosung a sei ding  khoh jouse seitohna le khosung dan sukeh ho suhtun ma chena nikhon jong anaki mang e. Hiche nikho hi HINA  kihetna nikho jong ahi. Hijeh chun kichei le kivon dan ho jong apoimo lheh e. Haosapun Ponsan akisil in, mipa hon Saipikhup aki sil un chule minuten Ponmangvom akisil jiuve. “KUT” nile golseh namkim le kitetna  ho: khaopi loina, bonkho, kungkal, lhei chop, pengkul mut, gosem mut, lhemlhai mut le lam chom chom jangcha lam, pheiphit lam, suhta lam, sagol kengkhailam ho a chapangte , nungah le gollhang ho, minu le mipate jousen thanom tah in pan ala  cheh jiuve.

Khao loi tetna a numei ho ahat ule kumsunga a muchi-chivo aneng theiyin, pasal ho ahat ule salu pha pha ahungji akiti. Khopisung a KUT tobang a mipi kimanchah na kin ho chu “CHANG-Ai” le “SA-Ai” ahi. Mikhat in neh le chah anei lhingset phat le khosung haosa, thempu le a BEPA in ahin gon u ahi.

                 Chang at ni le bepa in “PHOLZU” ahin toh doh in, sun kim tah le hiche zu  chu akidon in ahi. Changden nile “SAGOL PHEI KHAI” le “SAIPI KHUP SUH” lamkol ana kiboljin, thumvei cheh ana khup suve. Changpoh ding phat le “HEIJAM SAPNA”  aum in li….li….li….li….li…..ha...ha...ha...ha…….. tin ana sam jiuve. Hiche  lam hi minu le mipa ten anaboljiuve. Hiche lam hi ‘pheiphit’ mut toh kithoji ahi, changpo ho khomol aphah phat ule ‘pheiphet’ mut le li...li...li...li...ha...ha...ha...ha… tin ana samjuive. In lhun phat le, chomkhat kilha ong na phat anei uvin, chujou le “chang-ai” te in a ‘vailhunzu’ le ‘changlhah lhonazu’ ho achep le sielki a don toh  thon golnop anaboljeuve. Changai na a hin siel anakithat jin, golnop le nehnop khomipiten ana nei jiuve.SA-Ai jong CHANG-Ai tobang thou ahi.

KUT golvahna ding in insonna changlhah toh jubel anatoh soh keijiuvin, atoh louho chu khosung upa hon anagam jiuve, kempum chung a tou minu le mipate chule tollhang a lam ding nungah  le gollhang hon kipah tah le thanom tah in.” Mim Kut taote, jou mim kut taote “tin lasah le lamkol anakiboljiuve. Tun chavang golnop, Mimkut, Polkut. Changkut le chang-ai ho koiman ibol ta pouvin, hiche ho jouse kigop khomna chu, hiche “CHAVANG KUT” tunia loupitah le thanom tah a iman u hi ahitai.Manipur Government in jong eihetpeh taovin, anikho jong 1st NOVEMBER ahitai. Tah chapa, Tah chanu…… tin Chavang Kut bol jing tau te.

Kut thu isei chaitaovin, hinlah kabelap nom chu hiche ahi-tulai Christian ten “KUT” bol hi houtoh kitoh nam ahilou iti man ding ham ti thu ahi.Bible ivet a chule isim le Isreal te hi Pathen lhenchom mite le nam dei lhen ahi imuthei uve. Hiche Isreal ten jong ‘KUT’ jat chom chom ana nit uvin, Isreal te din nisagi ni (Sabbath) hi nitheng le choldo ni jong ahi (Ex.20:8-11, Deut 5:12-15), Kum sagi ni (Sabbatical year) le soh ho lhakang ding (Ex.21:2-6), gam ho lho lou ding (Lev 25:1-7, Ex. 23:10-11), bat ho ngaidam ding (Deut 15:11-16); Kum somnga (Jubilee year) le thil ho anei ho nungpeh cheh ding, soh ho chamlhatna peh ding chule gamsung lho lou ding imuthei uve. Chule Isreal ten Kut chom chom amang uve. Cholsolou Changlhah  Kut (EX 23:16). Suh lou chang lhung masa Kut (Ex. 34:22), Lambuh Kut (Deut, 16:13), Lholhun Kut (Ex, 23:16), Kalchuh Kut ho ahi.

Achaina pen in, Kut hi bol jing ding ahi. Kut mang ding mi chu penthahna nei mi hiding.Jat le nam ngailu hiding, seingai le minu mipate jana nei mi hiding. Pathen min loupina ding a ibol thei u ahi ti haimil louva Kut iman cheh diu dei ahume. Kut 2008 mangjouse Pathen in phatthei eiboh taohen….. Loupina Pathen changtahen……….